Kun
Ärsyttävä paine päähäni purkau-
-tuu, miellyttävä elämänilo tuhrau-
-tuu, mieleni turhautuu kun en
Tiedä mihin turvautuu, kun
Painajainen yksityisyyteeni
Murtautuu, kaunis yksinäisyyteni
Suttaantuu, mieleni mustuu,
Mieleni murtuu, mieleni turtuu
Mutta onnekseni mieleeni muistuu:
Aina välillä pitää saada
Itsensä nollata, antaa itselleen
Tilaisuus olla vaan
Jokaisen tulisi tietää toimen-
-piteet omalla kohdallaan
Mulle se kohta on sisällä pääni
Mielihalujen kohtauspaikka
Kohta jossa maailmat kohtaavat,
Kuin olisin ytimessä
Elämäni nollapisteessä, kriisipis-
-teessä, sinne minne kriittisessä pin-
-teessä. Kun täytyy saada
Energiaa itteensä,
Hakeudu nollapisteeseen heti
Paikalla, ihmeessä
Rauhoita mielesi, pysäytä mietteesi,
Himmennä valot mahdollisimman
Pieneksi, mun fiilarit nousee ku
Vaihdan valon siniseksi, et-
-si mukava asento, ei
Tukala vaan rento
Laita soimaan hyvä levy, varmista bassojen
Ukavan tasainen poljento
Vapauta mielesi ja
Aloita lento
Vapauta mielesi ja
Aloita lento
Vapauta mielesi ja
Aloita lento
Vapauta mielesi ja
Aloita lento
Vapautan mieleni koska, jokases
Sohvas on tällanen kohta, jossa
Musiikki kuulostaa
Paremmalta keskellä pehmeää linnaa
Rauhoittuminen kasvattaa
Pehmeää pinnaa
Mieluummin liikkuisin ikuisen askeleen
Vähän ja pikkuhiljaa
Antaisin äänten juosta luokseni
Itse vaan istuen hiljaa, koska
Nykysin ihmiset puhuvat tyhjiä
Ilmaan ihan liikaa
Kun musiikki tuntuu
Koskevan kuin kuolema
Silloin piiloudun alle
Savun huoneessa
(Mun) Mun
Sininen mieli sopii synkän
Taivaan sineen, ja
Musiikkini antaa harmauteen sen
Harmaan upeen ilmeen
Nollapiste on asen-
-noituminen elämään, nähdä
Enemmän laajemmin kuin silmä
Näyttää kenelläkään
Fiilistely, fiilis-
-telyjen fiilistely
Viimeistelty pieniin keskit-
-tyvien ihmisten nautinto etsiy-
-tyy esiin, kun
Kotona keskityt silmät
Kii tai
Keskellä ruuhkaa ihmisiin
Mörkön ei tarvitse aloittaa kaikkea
Alusta riitää kun löytää tunteen
Joka oli alussa, löytää juure-
-ni mun kasvualustaan
Etsijä vilpitöntä tunnetta
Ensirakkautta, omata
Lämpöstä tunnelmaa, vaikka
Keskellä pakkasta
Ajattelen yhtä tästä kaikesta
Maailma on yltäpäältä haikea ja
Surumielinen perusvireeltään
Sisällä selvästi kuohuu, mutta
Ylläpidetään perusilmettä
Sisällä selvästi kiehuu, mutta
Ylläpidetään perus ilmeettömyyttä
Syyttä ja aiheetta, RPK: elämän
Perusvireen ei oo syytä olla
Kiree, kipee tai edes tekotaiteel-
-linen ja sen mainitseminen on
Mielestäni aiheellinen, minun
Onneni ei oo aineellinen
En ole lokeroitu, joten
Valitettavasti elämäntyylil-
-leni ei löydy (?) MATTIP: En oo vielä
Päättänyt onko nollapiste
Kriisiä vai korkein piste
Korkeella vuorella, jolla ilma on niin
Ohutta että pistää haukkomaan
Henkeä ja vedet valumaan
Silmistä verenä
Todellisuus vääristyy
Näyttää kriiseiltä
Kun
Se että tuntuu hyvältä sattuu
Syvältä ja sitä yrittää
Kuvailla kynällä eikä voi kuin
Hymähtää, lopettaa, lysähtää
Vaan koittaa ymmärtää,
Yksinään ymmärtää, että
Yksikään tällainen hetki ei tule
Muualta kuin ylhäältä
Musiikki suloinen ylhäältä ja
Suolainen kyynel maistuu hyväl-
-tä, hetki niin unenomainen jolle
Ei voi kuin hymähtää
Tunnetta ei voi ymmärtää
Ei voi myötäelää, ennen kuin
Tuntee sen sisällään, ympä-
-rillään yltöimenään, MATTIP: nolla-
-piste on olla kaikesta
Kauniista ymmällään, nolla-
Piste, on keskellä ruuhkaa
Kaukana muistaa hyräillä
Samalla samassa paikassa, samalla
Omissa maailmoissa hymyillä
Kohta missä maailmat kohtaa, koh-
-taa ohikulkijat, koittaa
Tulkita vastakohtia, kun
Nautinto muuttuu kivuksi, ja
Kivusta tulee nautintoa, joka
Sattuu syvältä hilusti
Luulen että olen omana aikanani
Itkenyt ainakin meren ellen
Valtameren, kaiken sen
Näkemäni kauneuden tähden
Comments (0)