Routa hiljaista puhetta, tässä lepäilee
Isät jäässä, jalat vaaranmaassa
Koivet kaupunkisotilaan kahlaamassa tien
Lieju pintaa, vanhat nukkumassa pois
Isäntä maan tiputti korvaani jyviä
Maailman laului primitiivisen syviä
Kotkan kuvast synty koski ja maa
Sotkan munast tähdet taivaalle jaa
Taivaalla kalmaa pohjalle kotahan
Yli kuun ali päivä olkapäille Otavan (pois)
Vaarnoi vaskisii kuurasta pimeää
Luojal isot kädet, mut ei ikin' omaa nimeä
Karjalan kalliol kuvista hiiden ojaa
Kipuvuoren louhikoista alas pimentolaan
Osaran aukioilla väittää kivenkovaa, nimenomaan
Mul' ei oo maata millä maata
Ei mille laulaa, minkä rauhan vuoksi raataa
Etsin äärimmäistä reunaa
Ja puhetta kaiken keskellä
Mul' ei oo maata, ei kivijalkaa
Minkä markan vuoksi raataa
Yritän ymmärtää jo liikaa
Ja lopulta kerran hölmistyn
Mä uppoon usvaa, hiivin mä mustaa
Lapuan vastatuuli kollektiiville tuskaa
Puhallan puskaan, ristilippu ruskaa
Ei maata millä maata, eikä maata mille rustaa
Ei kellää suojaa, hautamme suolaa
Potkin portahiksi laumamme suomaa
Laseis kuolaa, aseissa kuonaa
Tiesin sulkakynässäni paljasjalka luomaa
Ruuti ruumaa, ei masiinaa mitä puunaa
Ei kuuna päivänä pärjää minkä tänne kruunaa
NATO-huumaa, polttouunin kuumaa
Saksalaisii Lapissa ja isälläni muu maa
Tulevaa lamaa, Siperian hamaa
Siniverisii sotilaita vannomassa valaa
As As avaa, aatelisel avaa
Saa sankari maistaa nytte ugrilaista sanaa
Mul' ei oo maata millä maata
Ei mille laulaa, minkä rauhan vuoksi raataa
Etsin äärimmäistä reunaa
Ja puhetta kaiken keskellä
Mul' ei oo maata, ei kivijalkaa
Minkä markan vuoksi raataa
Yritän ymmärtää jo liikaa
Ja lopulta kerran hölmistyn
Oi! Oi! Suurimmat suomalaiset
Mä nostan kahden silmän nähtäville vanhoi
Patriootin rankoja, pääkalloja, piikkilankoja
Näitä hylättyjä rantoja, hei
Vaaranmaassa Marski anto revolverin Dalai Lamalle
Runeberg sai tortun, naulan päähän ja pulun paskaa olkapäille
Mut Mellerille pystytettiin liikennevalot junatielle
Comments (0)